Tänä viikonloppuna oli vihdoin kevään ensimmäisen viikonloppuretken aika. Tätä voi hyvällä syyllä kutsua retkeksi, sillä viikonlopun kilometrit jäivät aika vaatimattomiksi. Sen sijaan kaksi stressaantunutta retkeilijää sai kaivattua raitista ilmaa, hyvät yöunet ja paikoin jopa nauttia rauhallisesti metsäluonnosta.
Kuljimme kahden naisen ja kolmen koiran seurueena reitin Haukkalampi – Iso-Holma – Kattila – Pikku-Parikas – Haukkalampi. Perjantai-iltana pääsimme maastoon vasta puoli kahdeksan aikaan, joten kävelimme reippaasti Iso-Holmalle laittamaan leiriä kasaan. Iltaruuat nassuun ja telttaan nukkumaan. Pariin kertaan heräsin siihen, että makuupussin suu ei ollut riittävän tiiviisti kiinni ja kylmää ilmaa pääsi sisään, mutta muuten yö noin 0 asteessa meni mukavasti. Aamulla näkymä palkitsi.
Matka jatkui kohti Kattilaa ja lounastauko pidettiin Takalan laavulla. Siitä olikin enää lyhyt patikka Pikku-Parikkaalle Salmen ulkoilualueen puolelle. Totesimme tilaisuuden tulleen ja laitoimme teltan hieman kauemmas tulipaikasta ihanalle sammalmättäälle ja nukuimme päiväunet. Iltaruuat syntyivät partiolaisten seassa nuotiopaikalla, illalliseksi oli retkibravuurini kana-suppilovahverorisotto:
- Puoli pakettia kanajauhelihaa kuivattuna
- 1 rkl kuivattua sipulia
- 2 rkl kuivattuja suppilovahveroita
- 2 dl risottoriisiä
- Kasvisliemikuutio
- Noin 1 litra vettä
- Mausteita (suolaa, mustapippuria, yrttisuolaa..)
- (Pala parmesania)
Laita vesi, sipuli, suppilovahverot, liemikuutio ja kana kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää riisi ja keitä kypsäksi. Lisää mausteet. Nauti.
Sunnuntai oli sadepäivä, mutta vettä ei onneksi tullut kaatamalla. Teltta jouduttiin tietenkin pakkaamaan märkänä ja pääsee saunaan kuivatukseen. Matka Pikku-Parikkaalta Haukkalammelle taidettiin reippaasti yhtenä pätkänä. Ei se sateessa käveleminen goretexit päällä nyt niin kurjaa ollut, mutta sauna kyllä maistui kotiin päästyä.
Viikonlopun tuloksena virkistyneet retkeilijät ja ideoita kesän retkiin. Huomiona, että Nuuksiossa ei tarvitse/saa olla yksin mikäli pysyy lähelläkään merkittyjä reittejä. Polkusuunnistus 1:20 000 kartalla oli haastavaa, koska kartalla polkuja on aika vähän ja maastossa niitä on todella paljon, eikä kahden koiran kanssa kävellessä peukalo aina ihan liiku synkassa etenemisen kanssa kartalla eteenpäin..