Syksy hiipi salakavalasti ja tuli nurkan takaa ennen kuin kesä kunnolla alkoikaan. Jotenkin tästä kesästä jäi säiden puolesta valju muisto, kunnon helteitä ei näillä kulmilla näkynyt juuri lainkaan. Koirille se on helpotus, mutta isäntäväki olisi voinut nautiskella muutamasta kunnon hellepäivästä omassa rannassa uiden ja imien lämpöä talteen talvea varten.
Kesällä kaikki toiminta on keskittynyt kodin lähettyville, sillä uudessa asuinpaikassa riittää työtä pienissä ja vähän suuremmissa remonteissa. Koiratarhoja on tehty kesän mittaan lisää, jotta koko 8 koiran lauma mahtuu elämään mukavasti ja Nuppu synnytti odotetut pennut heinäkuun lopussa.
Ulkona on sekä rakennettu että oleiltu: olemme kylpyhuone- ja saunaremontista johtuen peseytyneet koko heinä- ja elokuun rantasaunassa ja järvessä. Oma laavu valmistui elokuussa ja viime viikonlopunkin nukuimme molemmat yöt laavussa. Kalassa olemme ehtineet käydä mukavasti keväästä asti ja pakkanen onkin täynnä ahven- ja haukifileitä.
Syksy tuo meille tullessaan ennen kaikkea ihania juttuja: olemme keränneet kantarelleja ja mustikoita, koirat ovat aloittaneet vetoharjoittelun ilmojen viilettyä riittävästi (alle +10 c) ja kuivaamme ruokia ja pakkaamme juuri syysvaellukselle. Nupun pennut kasvavat ja kehittyvät huimaa vauhtia ja tuntuu, että luonnon valmistautuessa pikku hiljaa talven rauhaan oma vauhti vain kiihtyy.
Suuntaamme pian Suomen Lappiin syysvaellukselle ja sen jälkeen keskitymme valjakkohommiin. Edessä on ensimmäinen kausi, jolloin tarkoituksemme on kilpailla keskipitkän matkan valjakkokilpailuissa. Ainakin alkukauden kisaporukkaan kuuluvat 4 yli kolmevuotiasta koiraamme ja kaksi vuoden ikäistä pääsevät toivottavasti osallistumaan johonkin kilpailuun loppukaudesta. Varmaa on jo nyt, että aivan loppukaudesta nautimme koko porukan voimin Inarinjärven maisemista valjakoiden ja pilkkien.
Syksyn pimeätkään eivät tunnu yhtään niin masentavilta kun on luvassa mukavaa tekemistä ja tähtäin talvessa.