Töihinpaluu aiheutti niin totaalisen shokin, että retkeilykin on jäänyt vähemmälle. Lisäksi heräsin pari viikkoa sitten siihen, että olen ilmoittautunut työpaikan joukkueeseen Helsingin Midnight Runiin, joten jonkinlaista juoksulenkkeilyä olisi syytä harrastaa. Teinkin huiman valmistautumisen ja kävin juoksemassa 3 hieman pidempää (5-9 km) lenkkiä parin viikon aikana. En voi juosta liikaa varsinkaan kovalla alustalla, sillä jumiin menevät pohkeet tarkoittavat automaattisesti säärivaivoja ja taukoa juoksemiseen.
Onneksi kesällä on kuljettu tuntureita reppu selässä ylös ja alas, ja siitä oli selkeästi hyötyä myös juoksemiseen. Minä en kuulu niihin ihmisiin, jotka juoksevat kympin vaikka käsillään, vaan minulle jo muutamankin kilometrin juokseminen on ihan urheilusuoritus.
Midnight Run oli tosiaankin aikamoinen karnevaali: noin 10 000 juoksijaa, pimeys, eri tavoin valaistu reitti ja noin puolen kilometrin välein olevaa ohjelmaa sekä runsaasti yleisöä reitin varrella tekivät kyllä kokemuksesta ainutlaatuisen. Suosittelen!
Sen verran juoksuintoa löytyy taas, että tänään lähtee ilmoittautuminen sisään Helsinki City Trailin 12 kilometrille, onhan se jotain tulla polkujuoksussa maaliin Olympiastadionille.